Hyppää sisältöön

Oppimisympäristönä Inarijärvi – kestävästi ja luonnon ehdoilla 

Luonto- ja ympäristöalan sekä matkailualan opiskelijat opettelemassa moottorikelkkailua Inarijärvellä tammikuussa 2026. Kuva: Irina Salomaa

Inarissa sijaitseva Saamelaisalueen koulutuskeskus on ainutlaatuinen toisen asteen oppilaitos, jolla on keskeinen asema saamelaisalueen kehittämisessä ja arktisessa osaamisessa. Ammatillisten tutkintojen lisäksi SAKK:ssa voi opiskella lukuvuosikoulutuksina saamen kieliä ja kulttuuria. Lisäksi kylissä lähiopetuksena järjestetään saamenkäsityökoulutuksia sekä saamen kielten keskustelukoulutuksia. Etänä toteutettavat kielikoulutukset vaihtelevat kestoiltaan. 

Koulun takaa virtaava Juutuanjoki laskee reilun kilometrin päässä Inarijärveen keskellä Inarin kirkonkylää. Puhdas ja kirkasvetinen Inarijärvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, koltansaameksi Aanarjäuʹrr ja pohjoissaameksi Anárjávri) on Suomen kolmanneksi suurin järvi. Se muodostaa yli 1000 km² laajuisella vesistöllään Inarin kunnan ekologisen ja kulttuurisen ytimen. Karu ja kaunis Inarijärvi monine pyhine paikkoineen kertoo saamelaisten pitkästä luontosuhteesta ja perinteisistä käyttötavoista, jotka perustuvat ekologiseen tasapainoon ja kunnioittavaan luonnon hyödyntämiseen. 

Inarijärvi on aina ollut osa inarilaista elämäntapaa. Se on kautta aikojen antanut pienelle yhteisölle edellytykset elää: ravinnon, kulkureitin ja turvaa. Herkkää ja hyvin haavoittuvaa luontoa pyritään suojelemaan toimimalla Inarin kunnassa kestävän matkailun periaatteiden mukaisesti. Inarin kunta on sitoutunut myös Saamelaiskäräjien laatimiin eettisen ja vastuullisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteisiin

Inarijärvi oppimisympäristönä monilla koulutusaloilla 

Saamelaisalueen koulutuskeskukselle Inarijärvi on ainutlaatuinen ja monialainen oppimisympäristö, jossa yhdistyvät luonnonolosuhteet, perinteinen tieto ja kestävän elämäntavan opettaminen. 

Luonto- ja ympäristöalan sekä matkailualan opinnoissa opiskelijat oppivat järvellä kalastusta, kalalajien tuntemusta, moottorikelkkailua sekä jäistä pelastautumista. He tutustuvat myös paikallisiin, Inarijärvellä toimiviin ohjelmapalvelujen tarjoajiin. 

Porotalouden opinnoissa opiskelijat osallistuvat Inarissa järjestettäviin jokakeväisiin Porokuninkuusajoihin, jossa he harjoittelevat Inarijärven jäällä tapahtumarakenteiden rakentamista ja purkamista sekä vastaavat alueen siistimisestä. 

Kokkiopiskelijat käyttävät ruoanvalmistuksessa paljon lähialueen puhtaita ja korkealaatuisia raaka-aineita, kuten Inarijärven kalaa. Tänä vuonna kokkiopiskelijat pääsivät hakemaan raaka-aineensa itse juomustamalla, joka on perinteinen talvikalastusmenetelmä, jossa verkot lasketaan jään alle. 

Media-alan opiskelijat harjoittelevat ulkokuvauksia Inarijärvellä talvella, jolloin kylmyys ja valon vähyys tuovat uudenlaisia haasteita kuvaamiselle. Järvi on toiminut myös monien mediakoulutuksessa tehtyjen lyhytelokuvien kuvauspaikkana. 

Inarinsaamen kieltä ja kulttuuria opitaan luokkahuoneen ulkopuolellakin 

Erityinen merkitys Inarijärvellä on inarinsaamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa. Inarinsaamelaiset ovat perinteisesti asuneet Inarijärven ympäristössä, ja kalastusta on pidetty heidän pääelinkeinonaan. Sen merkitys näkyy opinnoissa, jotka tarjoavat mahdollisuuden oppia kieltä perinteisessä ympäristössä tekemällä ja kokemalla. Lukuvuoden aikana opiskelijat lähtevät Inarijärvelle syyskalastamaan verkoilla, talvella juomustamaan ja onpa mateen koukkupyyntiäkin harjoiteltu kutuaikaan helmikuussa keskellä talvea. 

Tämän lukuvuoden syyskalastuskurssi toteutettiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen omistamalla kalastuskämpällä Kotkaniemessä Inarijärven rannalla. Kolmen päivän kurssi järjestettiin lokakuun alussa, kun kielen opintoja oli vasta kuukausi takanapäin.  

Opintojaksolla tutustutaan syyskalastukseen, kalankäsittelyyn ja opitaan käyttämään kieltä oikeissa, arkielämän tilanteissa. Osaamistavoitteena on tuntea inarinsaamelaisia kalastusmenetelmiä ja niihin liittyvää inarinsaamenkielistä sanastoa. Kalastus on iso osa paikallista kulttuuria ja tärkeä elinkeino, ja perinteisten taitojen säilyminen on merkityksellistä myös tulevaisuudessa. 

Kun oppimista viedään eri ympäristöihin ja sitä tehdään eri menetelmin, se on monelle paljon tehokkaampaa ja tosi moni tykkää oppia tällä tavoin. Jos vain katsottaisiin kalastuskuvia ja luettaisiin kirjasta kalastukseen liittyviä tekstejä ja jos kalastus itsessään ei ole ollenkaan tuttua, niin eihän ne sanat jää samalla tavalla mieleen. Kalastuskurssilla pääsee itse konkreettisesti tekemään ja oppimaan siinä samalla.

Inarinsaamen kielen ja kulttuurin opettaja Iiris Kangas

Kielenoppiminen kalastuskurssilla oli ihan huippua 

Kurssin opiskelijat olivat yhtä mieltä siitä, että ympäristönvaihto luokkahuoneesta Inarijärvelle oli pelkästään hyvä asia. Okko Kausalaisen mielestä oli tosi erilaista oppia kieltä juuri siinä kontekstissa, missä sitä on perinteisesti käytetty.

Kieli ja kulttuuri menee käsi kädessä ja kulttuurin kautta kielen oppiminen on ihan omanlaista verrattuna siihen, että opittaisiin kieltä vain kirjasta.  

Okko Kausalainen

Reetta Viljaharjulle kalastus on tuttua, mutta kalastuskurssilla hän pääsi kokeilemaan myös uusia juttuja.

Olen käynyt mummon ja ukin kanssa verkoilla, mutta en ollut aikaisemmin itse laskenut tai kokenut verkkoja. Oli kiva päästä kokeilemaan itsekin näitä asioita. Me oltiin oltu vasta kuukausi koulussa ennen kalastusreissua ja silti yritimme reissussa sanoa asiat ensin inarinsaameksi. Vaikka sanavarastoa ei vielä paljon ollut, niin yritettiin kuitenkin käyttää niitä sanoja, mitä pystyttiin. Minusta oli kaikkein ihaninta huomata, kuinka me autettiin toinen toisiamme siellä, vaikka oltiin vielä niin tuntemattomia toisillemme kuukauden opiskelun jälkeen.  

Reetta Viljaharju

Janne Aikiolle kalastelu verkoilla oli jo tuttua puuhaa.

En ole niin kauhean mieltynyt kielioppiin ja kielen oppiminen kalastuskurssilla oli ihan huippua. Siellä alkoi vähän jutella ihan muitakin, jokapäiväisiä asioita inarinsaameksi. Se oli kyllä itselle todella piristävä juttu.

Janne Aikio

Kalastuskurssin opettaja toimi tänä vuonna inarinsaamelainen käsityöläinen ja Inarin koulun entinen rehtori Yrjö Musta. Hänen taitojaan niin kalastuksen kuin kielen opettamisenkin suhteen kiiteltiin.  

Yrjö laittoi meidän puhumaan kieltä. Jos kieli meinasi kääntyä suomeksi, niin sitten hän tuli jokaisen tykö vähän vuoron perään ja auttamaan. Reissuhan oli ihan mahtava ja arvokas osa tätä inarinsaamen kielen ja kulttuurin koulutusta. Ollaankin jo keskusteltu, että pääsisikö Kotkaniemeen vielä toisen kerran.

Heikki Nikula

Reissu oli menestys myös saaliin kannalta: reilusta puolesta sadasta kalasta riitti syötävää kalastuskurssin jälkeenkin, ja saalista oli vielä pitkään pakkasessa. 

Inarinsaamen kielen ja kulttuurin opiskelijat Heikki Nikula ja Janne Aikio viihtyivät hyvin syyskalastuskurssilla Kotkaniemessä lokakuussa 2025. Kuva: Anniliina Lassila
Kalastuskurssilla opitaan myös perkaamaan saaliiksi saadut kalat. Kuvassa opiskelijat Khalid Imran, Okko Kausalainen, Janne Aikio ja Reetta Viljaharju. Kuva: Anniliina Lassila

Opiskelija-asuntola Inarijärven rannalla tukee oppimista 

Osa opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimisen tukemista on Inarijärven rannalla sijaitseva SAKK:n opiskelija-asuntola Jeera. Opiskelijoilla on mahdollisuus kalastaa ja pilkkiä myös vapaa-ajalla. Rannalla on tulipaikka ja puilla lämmitettävä rantasauna, josta voi kesällä pulahtaa viileään Inarijärveen ja talvella avantoon. Henkilökunnan ja opiskelijoiden virkistyspäiviä ja pilkkikisoja on myös järjestetty järvellä. Opiskelijoille halutaan opettaa taitoja, joilla pohjoisessa pärjää: yhteisöllisyyttä, sopeutumista ja ympäristön kunnioittamista. 

Ilmastonmuutos haastaa perinteiset taidot 

Meneillään oleva ilmastonmuutos näkyy Saamenmaan vesistöissä. Jäätön aika on pidentynyt ja talvikalastusaika lyhentynyt. Juomustus on muuttunut vaikeammaksi ja kausi lyhyemmäksi. Saamelaiskulttuurin tulevaisuudelle muuttuvassa ilmastossa on ratkaisevaa saamelaisten perinteisen tiedon opettaminen, tallentaminen ja siirto sekä kulttuurisen tiedonsiirron tukeminen. Tässä tehtävässä Inarijärvellä on keskeinen rooli ja järven suojeleminen on kaikkien inarilaisten yhteinen asia.  

Sustainable development in VET in the Arctic – towards a just transition -Erasmus+ hankkeessa kartoitamme yhdessä partnerimme kanssa kestävän kehityksen osaamistamme ja vahvuuksiamme. Haluamme olla yhä tietoisempia vaikutuksistamme ympäristöön ja ymmärtää kohtaamamme ilmastonmuutoksesta johtuvat moninaiset vaikutukset myös ammatilliseen koulutukseen.  


Kirjoittaja: Tiina Jäppinen

Tämä artikkeli on julkaistu samansisältöisenä Kartalla – På Kartan -kestävyysverkoston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen sivustoilla. 

Viimeisimmät artikkelit