Perhon Green City Farm on ekologinen puutarha ja kestävän kehityksen oppimisympäristö. Se on kaupunkipelto, joka tukee maapallon kantokyvyn rajoja ja opettaa käytännönläheisesti, miten jo ylitettyjä osa alueita voidaan tukea. Green City Farm tukee luonnon monimuotoisuutta niin laji- kuin maisematasollakin. Green City Farmilla ravinteiden kierto toimii pellolta peltoon eli Perhossa on oma hygienisoiva pikakompostori, joka muuntaa ruokajätteen takaisin maanparannusaineeksi. Oman kompostin lisäksi käytetään luomuhyväksyttäjä kiertotalouslannoitteita. Pellolla suojellaan pientä palaa Helsinkiä ja tuetaan sen ekosysteemipalveluita. Pellolla on myös mehiläispesiä, jotka takaavat kasvien pölytyksen.
Perhon opiskelijat pääsevät vierailemaan pellolla kasvukaudella kestävän kehityksen peltokierroksilla. Lisäksi he voivat valita Green City Farm -painotteisia tutkinnon osia. He voivat olla mukana esimerkiksi järjestämässä kasvukauden tapahtumia kuten Perhon taimimyyntipäivää tai Sadonkorjuumarkkinoita mm. tapahtumatuotannon tutkinnon osassa. Luonnon tuotteiden hyödyntäminen tutkinnon osassa pääsee keräämään pellolta raaka-aineita ja keskustelemaan kestävästä ruokajärjestelmästä.
Pellolla kasvatetaan ekologisesti ruokaa mm. Perhon opetuskeittiöihin, Perhon henkilöstö- ja asiakasravintolaan sekä yhteistyökumppaneille. Ruokaketju pellolta pöytään on lyhyt ja läpinäkyvä. Tarkoituksena on, että ruokaketjun keittiön päässä olevat kuten opiskelijat, kotitalous tai ravintola-alan ammattilaiset oppivat ruoan ympäristövaikutuksia.
Ravintola-alan opiskelijat valmistivat planetaarisen menun pellolla
Green City Farmilla yhteistyökumppaneiden kanssa valitaan vuoden teema ja vuonna 2025 se oli planetaarinen terveys -ruokavalio. Viime vuonna pellolla toteutettiin kaksi kertaa Ravintola pellolla -tapahtuma, joka järjestettiin ravintola-alan opiskelijoiden ja Ravintola Perhon yhteistyönä. Pop up -ravintolassa tarjoiltiin planetaarinen menu. Asiakkaat pääsivät tutustumaan menun lähiraaka-aineisiin peltokierroksella ja nauttimaan menun, mikä tuki ympäristön ja ihmisen hyvinvointia. Toteutus tarjosi opiskelijoille konkreettisen kokemuksen siitä, miten vastuullisuustavoitteet vaikuttavat ruokalajien suunnitteluun ja asiakaskokemukseen.
Ravintola-alalla opetus on siirretty osittain ulos luontoon, jotta opiskelijat ymmärtävät raaka-aineiden alkuperää ja ekosysteemien toimintaa suoraan paikan päällä. Säännölliset vierailut Green City Farmille antavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua sadon keruuseen ja ymmärtää maaperän, viljelyn ja ravintolatyön välistä yhteyttä. Opetuksessa painotetaan sesonkiajattelua ja nollahävikkiperiaatetta. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat menuja, joiden raaka-aineet ovat omalta pellolta kerättyjä, ja he harjoittelevat hyödyntämään kasvin kaikki käyttökelpoiset osat. Näin opiskelijoille kehittyy taito arvioida raaka-aineiden optimaalista käyttöä sekä ymmärrys siitä, miten gastronomiaa voidaan toteuttaa ympäristön kantokyvyn rajoissa. Käytännön työskentelyä täydentävät keskustelevaan pedagogiikkaan perustuvat teoriaosiot. Niissä tarkastellaan ruokajärjestelmän kestävyyttä, kulutuksen ympäristövaikutuksia, kiertotalouden periaatteita ja lähiruoan merkitystä. Teoria ja käytäntö ovat opetuksessa tasapainossa: pellolla tapahtuva keräily, opetuskeittiön työskentely ja analyyttiset keskustelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka kehittää opiskelijoiden kriittistä ajattelua sekä ammatillista vastuullisuusosaamista.
Green City Farm edistää kestävää paikallista ruokajärjestelmää
Green City Farm on myös kumppanuusmaataloustila yhteistyöorganisaatioille. Yhteistyön tavoitteena on lyhyt- ja läpinäkyvä ruokaketju kestävämmän ruokajärjestelmän puolesta. Lisäksi tavoitteena on edistää yhdessä ekologisen sesonkiruoan käyttöä, kaupunkiviljelyä ja lähiruokatuotantoa sekä vastuullista ja kestävää ravintola-, henkilöstö- ja oppilaitosruokailua. Tavoitteena on myös yhdessä edistää kestävän kehityksen globaalin toimintaohjelman Agenda 2030 tavoitteita kuten: 12 vastuullinen kuluttaminen, 15 maanpäällinen elämä ja 17 yhteistyö ja kumppanuus.
Kirjoittajat: Heidi Hovi-Sippola, Jarmo Liimatainen
Ruokaekosysteemikuva: Olli Repo
Artikkeli on osa Kestävän tulevaisuuden opetus ja oppimisympäristöt -sarjaa, jossa nostamme esiin esimerkkejä siitä, miten ammatillisen koulutuksen järjestäjät kehittävät ja vahvistavat kestävän tulevaisuuden edellyttämää osaamista.