Onko blogin kuvituksessa käytetty värikäs pallo sinulle ennestään tuttu? Kuva on symboli Maailmanlaajuiselle luonnon monimuotoisuusstrategialle, jossa Suomi muiden YK-maiden tavoin sitoutui joulukuussa 2022 Kunming-Montrealin kokouksessa. Kokouksen huikeana lopputulemana oli yhteinen näkemys siitä, että luontokato pysäytetään yhteistoimin vuoteen 2030 mennessä. Mielipiteeni on, että luonnon monimuotoisuusstrategiasta puhutaan aivan liian vähän ja luontoarvot jäävät edelleen ratkaisevassa päätöksenteossa taka-alalle.
”Luonnon monimuotoisuusstrategiasta puhutaan aivan liian vähän ja luontoarvot jäävät edelleen ratkaisevassa päätöksenteossa taka-alalle.”
Elämme parhaillamme monella tavalla hämmentävää aikaa luonto- ja ilmastotyön näkökulmasta. Sään ääri-ilmiöt alkavat enenevässä määrin vaikuttamaan arkeen eri puolilla maapalloa. Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin ja ensimmäistä kertaa 1,5 asteen lämpenemisen raja ylitettiin. Maailman talousfoorumin riskiarvioinnin 2025 mukaan kymmenen vuoden aikaikkunassa ilmaston muutoksen ohella luontokatoon liittyvät riskit ovat vakavimmin otettavia uhkia maailmantaloudelle. Riskiarvioinnin neljä suurimmaksi arvioitua uhkakuvaa aiheutuvat kaikki suoraan ihmistoiminnan aiheuttamasta ympäristönmuutoksesta. Hallitusten välisten luontopaneelin (IPBES) joulukuussa 2024 ilmestyneessä raportissa muistutetaan konkreettisesti, miten ilmastonmuutos, luontokato, vesi- ja ruokajärjestelmät sekä terveys ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa.
”Riskiarvioinnin neljä suurimmaksi arvioitua uhkakuvaa aiheutuvat kaikki suoraan ihmistoiminnan aiheuttamasta ympäristönmuutoksesta.”
Luonnon monimuotoisuuden ohentuessa ennennäkemätöntä vauhtia poliittiset päättäjät ovat alkaneet perääntymään sovituista ilmasto- ja luontotoimista. Maailman talousfoorumin riskiarvioinnin paaluttamaa taustaa vasten on vaikea ymmärtää, että ympäristösäätelyn heikentämistä perustellaan taloudellisella kilpailukyvyllä. Yhdysvallat ovat irtautumassa Pariisin ilmastosopimuksesta jo toistamiseen ja EU tasolla ehdotetaan heikennyksiä yritysvastuun säätelymekanismeihin. Valtakunnallisesti hallituspuolue ja elinkeinoelämän keskusliitto puolestaan lobbaavat tuoreen ilmastolain avaamisen puolesta.
Hapuilun ohella vaikuttavan luontotyön näkökulmasta on harpattu myös suuria askelia eteen päin. Historiallisina voittoina luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta voidaan pitää EU:n ennallistamisasetuksen voimaan tuloa elokuussa 2024. Asetuksen tavoitteena on, että 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista tehdään toimia luonnontilan parantamiseksi. Toivoa luontotyön onnistumiselle tuo myös helmikuussa 2025 Roomassa pidetty YK:n luontokokouksen jatko-osa, jossa päästiin yhteisymmärrykseen globaalin luontotyön konkreettisista suuntaviivoista kuten yhteisistä mittareista, raportoinnista ja rahoitusmallista.
Monimutkaisessa maailmassa, jossa moni asia tuntuu horjuvan. Yksi asia vaikuttaa varsin selvältä eli se, että vaikuttava luontotyö pitäisi nostaa tehtävälistan ensimmäisten tehtävien joukkoon osana kaikkea toimintaa. Haluaisinkin kysyä: mitä luontotyö voisi tarkoittaa sinun arjessasi ja uskallammeko jättää luontotyön tekemättä?
Kirjoittaja:
Elina Hinkkanen, Suomen ympäristöopisto SYKLI
Lähteet:
The Biodiversity Plan – For Life on Earth
Global Risks: Why Cooperation Matters Most in a World at War | World Economic Forum
https://luontopaneeli.fi/wp-content/uploads/2024/12/suomen-luontopaneelin-julkaisuja-4-2024-kestavyysmurros-edellyttaa-johdonmukaista-ja-lapileikkaavaa-politiikkaa.pdf
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010637870.html
https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/yk-n-luontokokouksessa-sopu-askelista-rahoituksen-tehostamiseksi