Ilmastotavoitteet ohjaavat myös oppilaitoksia
EU:n tavoitteena on olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, kun taas Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa kasvihuonekaasupäästöt ja hiilidioksidia sitovat nielut ovat yhtä suuret. Hiilineutraaliustavoitteet ovat uineet myös organisaatiotasolle ja yhä useampi organisaatio tavoittelee hiilineutraaliutta tiettyyn tavoitevuoteen mennessä. Näin on myös ammatillisissa oppilaitoksissa, joita ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartta ohjaa hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä (thinglink.com).
Organisaatiotasolla päästöjä syntyy ainakin toistaiseksi käytännössä niin kauan, kun organisaatio on olemassa. Organisaatioiden suorat ja ostoenergian epäsuorat päästöt voidaan toki saada laskennallisesti nollille mm. sähköistämällä omia ajoneuvoja ja tuottamalla itse käytetty energia päästöttömästi. Tämäkin edellyttää, että organisaatiolla on vaikutusvaltaa omien toimitilojensa energiaratkaisuihin. Arvoketjun päästöjä syntyy kuitenkin välttämättä esimerkiksi hankintojen ja liikkumisen takia.
Hiilineutraaliuden haasteet oppilaitosympäristössä
Ammatillisten oppilaitosten kontekstissa hiilineutraalius on siis hankala tavoite ilman kompensaatioita. Kompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että aiheutettu ilmastohaitta kumotaan vähentämällä tai sitomalla omia päästöjä vastaava määrä jossain toisaalla. Kompensaatiohankkeita ja koko kompensaatiomarkkinaa on taas laajalti kritisoitu löyhästä sääntelystä, jonka myötä kyseiset hankkeet eivät ole tuottaneet toivottuja päästövähennyksiä. Kompensaatiota on myös kritisoitu siitä, että ne vievät fokuksen pois päästövähennyksistä, jotka ovat toistaiseksi organisaatioiden tehokkaimmat, vaikkakin usein työläät, keinot edistää vähähiilisyyttä.
Vaikka hiilineutraalius onkin monimutkainen tavoite, niin voivat ammatilliset oppilaitokset kuitenkin tehdä paljon päästövähennysten eteen.
Mitä hiilijalanjälkiraportti kertoo?
Ammatillisten oppilaitosten hiilipäästöjä on laskettu yhteisellä laskurilla vuodesta 2021 eteenpäin ja nämä tulokset on koottu yhteiseen hiilijalanjälkiraporttiin. Raporttiin perehtyessä on syytä ottaa huomioon, että oppilaitosten vertailu keskenään ei ole järkevää. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että oppilaitosten toiminnat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Yhdessä oppilaitoksessa opetukseen voi sisältyä mm. hiili-intensiivistä ajoneuvojen tai työkoneiden käyttöä, kun taas toisessa varsinainen opetus sisältää vain luennointia oppilaitoksen tiloissa. Toiseksi oppilaitokset ovat laskeneet hiilijalanjälkiään vaihtelevin menetelmin ja rajauksin. Esimerkiksi osassa oppilaitoksia hiilijalanjäljet on laskettu sisällyttäen mukaan mahdollisimman monta päästöluokkaa, kun taas toisessa osa päästöluokista on jätetty laskennan ulkopuolelle.
Keskeiset päästölähteet ammatillisissa oppilaitoksissa
Raporttia tarkasteltaessa voidaan huomata, että ammatillisilla oppilaitoksilla keskeisimmät päästölähteet liittyvät usein ns. arvoketjun päästöihin, kun taas oppilaitosten suorat ja ostoenergian epäsuorat päästöt jäävät vähäisemmiksi. Tämä selittyy usein sillä, että oppilaitokset tekevät runsaasti hankintoja, jotka puolestaan tuottavat merkittävän osan päästöistä. Hankintojen kohdalla on syytä huomioida, että kuluperusteinen laskenta ei ota huomioon sitä, minkälainen hankinta on kyseessä. Esimerkiksi laadukkaammat ja pidempi-ikäiset laitehankinnat voivat kalliin hintansa puolesta näyttäytyä vuositasolla suurempina päästöinä. Kuluperusteinen laskenta ei myöskään ota huomioon esim. kunnostettujen laitteiden alhaisempaa päästöintensiteettiä.
Samojen oppilaitosten kohdalla vuosien välisiä eroja selittävät erityisesti suuremmat investoinnit (esim. uudet kampusrakennukset) ja erilaiset rajaukset (yhtenä vuonna laskettu laajemmilla rajauksilla, toisena vuonna suppeammilla rajauksilla).
Oppilaitosten keinot päästöjen vähentämiseksi
Oppilaitokset voivat vähentää oman organisaationsa kasvihuonekaasupäästöjä ja vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan sisällyttämällä vähähiilisyyteen liittyvät teemat opetukseensa.
Organisaation omien kasvihuonepäästöjen pienentäminen on suositeltavaa aloittaa sieltä, missä potentiaalia on paljon ja päästövähennystoimet ovat kustannustehokkaita. Oppilaitoksesta riippuen kyse voi olla mm. vähähiilisyyskriteeristön sisällyttämisestä hankintaohjeisiin, matkustusohjeen päivittämisestä suosimaan alhaisen hiili-intensiteetin omaavia liikkumismuotoja, omien kiinteistöjen uusiutuvan energian investoinnit (esim. paikalliset aurinkovoimalat ja lämpöpumppuratkaisut), ja oppilaitosten käyttämien laitteiden ja koneiden sähköistys.
Oppilaitosten päästövähennystoimista kuulet lisää syyskuun koulutuksessamme Hiilijalanjälkilaskennan jälkeen: jalanjäljen raportointi ja päästövähennyspolut -webinaari (eventilla.com).
Sisällyttämällä vähähiilisyyteen liittyvät teemat opetukseen oppilaitokset voivat vaikuttaa ilmastokestävyyteen laajemmin kuin vain oman organisaationsa sisällä – tätä vaikutusta kutsutaan hiilikädenjäljeksi. Vähähiiliset taidot ovat yhä tärkeämpi osa nykyistä ja tulevaisuuden työelämää, ja jotta opetushenkilöstö voi opettaa alansa ilmastoviisaista käytäntöjä, tarvitaan myös heidän osaamisensa vahvistamista koulutuksen keinoin.
Raportin ja laskennan käytännöt
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien hiilijalanjälkiraportti on saatavilla Ammatillisen koulutuksen kestävyysverkoston jäsensivustolla. Jäsensivustolle pääset kirjautumaan sisään esim. tämän sivun oikeasta yläreunasta kohdasta ”Kirjaudu jäsensivustolle” (kartallaverkosto.fi). Jäsensivustolta raportin löydät näin: Hanke ja seuranta -> Hiilijalanjälkiraportti
Jos olet sisään kirjautuneena jäsensivustolla, pääset raportille myös suoraan tällä linkillä (jasenet.kartallaverkosto.fi).
Ammatillisen koulutuksen hiilijalanjälkilaskennan tulokset on koottu yhteen ja raportoitu yhteisellä raportilla vuoden 2021 laskennasta eteenpäin. Laskelman tehneet oppilaitokset raportoivat laskelmiensa tulokset yhteiseen koonti-Exceliin, josta tiedot siirretään PowerBI-raportille. Vuoden 2024 tulosten koonti tullaan aloittamaan myöhemmin syksyllä 2025.
Suomen ympäristöopisto Syklin asiantuntijat hoitavat laskurin päivitystä, tarjoavat tukea laskentaan ja koostavat tuloksia yhteen Kartalla – På Kartan -hankkeessa.
Tukea hiilijalanjälkilaskentaan
Kartalla – På Kartan -hanke tukee ammatillisen koulutuksen hiilijalanjälkilaskentaa. Vuonna 2025 järjestämme koulutusta hiilijalanjälkilaskennan perusteista ja päästövähennyspolkuista, toteutamme laskennan klinikoita sekä tarjoamme oppilaitoskohtaista tukea laskentaan. Lue lisää hiilijalanjälkilaskentaan tarjoamastamme tuesta: