Opetushallituksen kehittämät ammatillisen koulutuksen kestävyysindikaattorit tarjoavat valtakunnallisen näkymän siihen, miten kestävyyttä edistetään ammatillisen koulutuksen järjestäjien toiminnassa. Keväällä 2026 toteutettu ensimmäinen tiedonkeruu kohdistui vuoden 2025 toimintaan ja kattoi yli 60 koulutuksen järjestäjää ja noin 70 % ammatillisen koulutuksen opiskelijoista Suomessa.
Vaikka tiedonkeruun kattavuutta voi pitää kohtalaisen hyvänä, vastaajat saattavat edustaa kestävyystyössä aktiivisimpia ja pisimpään toimineita koulutuksen järjestäjiä. Tämä on syytä huomioida tuloksia tarkasteltaessa. Jatkossa tätä riskiä voitaisiin pienentää tekemällä tiedonkeruusta velvoittava ammatillisen koulutuksen järjestäjille.
Mitä kestävyysindikaattoreilla mitataan?
Kestävyysindikaattorit on laadittu tukemaan ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartan toimenpiteiden toteutusta, ja siten ne tarkastelevat kestävyyttä kokonaisvaltaisesti kestävyystiekartan painopistealueita mukaillen:
- Johtaminen ja toimintakulttuuri
- Pedagogiset ratkaisut ja osaamisen kehittyminen
- Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaaminen
- Työelämäyhteistyö ja kumppanuudet
- Hiilineutraalisuus
Näiden ryhmien alla on yhteensä 13 indikaattoria. Huomion arvoista on se, että indikaattorit eivät ole pelkkä mittari vaan väline, jolla koulutuksen järjestäjät voivat tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan sekä suunnata työtään pitkäjänteisesti. Myös Opetushallinnolla on mahdollisuus hyödyntää kerättyä indikaattoritietoa esimerkiksi toiminnan seuraamisessa, uusien kehittämiskohteiden suunnittelussa ja muussa rahoittajan toteuttamassa ohjauksessa.
Vuoden 2025 lopussa OKM julkaisi laatimansa valtakunnalliset linjaukset ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Yksi Ammatillisen koulutuksen valtakunnallisista tavoitteista on linjattu näin: Ammatillinen koulutus tukee osaltaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseen tähtääviä toimia. Ammatillisessa koulutuksessa kiinnitetään huomiota vihreän siirtymän tukemiseen. Opetushallituksen laatimia kestävyysindikaattoreita voidaan hyödyntää myös tämän tavoitteen seurannassa.
Ensimmäisen tiedonkeruun tulokset osoittavat kestävyystyön olevan jo vahvasti liikkeellä
Ensimmäinen tiedonkeruun kierros osoittaa, että kestävyystyö on monin paikoin jo käynnissä, mutta sen systemaattisuus ja kattavuus vaihtelevat merkittävästi. Seuraavat lukemat ja niistä tehdyt tulkinnat on tehty ensimmäiseen tiedonkeruuseen vastanneiden koulutuksen järjestäjien vastausten pohjalta, jolloin sitä ei voi pitää täysin kaikkia Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kuvaavana.
Kestävyys on yhä useammin osa strategiaa
Monet koulutuksen järjestäjät ovat sisällyttäneet kestävyyden strategisiin tavoitteisiinsa. Tämä kertoo siitä, että teema on tunnistettu johdon tasolla tärkeäksi.
- 77 % koulutuksen järjestäjistä on asettanut pitkän aikavälin tavoitteita kestävälle kehitykselle
- 75 % seuraa ja raportoi kestävän kehityksen toteutumista.
Opiskelijoiden ja henkilöstön osallistuminen kestävyystyön suunnitteluun ja toteutukseen vaihteli kohtalaisen paljon koulutuksen järjestäjien koon mukaan.
Tuloksista voidaan tulkita, että kestävyystyö on siirtymässä projektista kohti pysyvämpää johtamisen osa-aluetta, mutta muutos on yhä kesken. Tällaisessa kehitystyössä johtajat kaipaavat kestävyystyöhön painottuvia tilaisuuksia ja vertaisoppimisen paikkoja.
Pedagogiikassa vielä kehittämisen paikka
Vaikka kokonaiskuva on myönteinen, tulokset nostavat esiin myös kehittämistarpeita erityisesti opetuksen tasolla.
- 56 % koulutuksen järjestäjistä on integroinut kestävyyskasvatuksen osaksi koulutusta
- Näillä toimijoilla kestävyys näkyy keskimäärin noin 60 %:ssa tutkinnoista
Tämä tarkoittaa sitä, että kestävyys ei vielä ole systemaattisesti läpileikkaava osa kaikkea koulutusta ja toteutus vaihtelee aloittain ja organisaatioittain.
Tähän liittyvänä tavoitteena voidaan pitää sitä, että kestävyys kytketään selkeästi ja systemaattisesti osaksi ammattiosaamista jokaisella alalla. Tätä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi osaamislupaus-mallilla tai kestävyyskasvatussuunnitelmilla. Näihin prosesseihin oppilaitos kaipaa usein ulkopuolista tukea.
Henkilöstön osaaminen on keskeinen pullonkaula
Kestävyysosaaminen tunnistetaan ammatillisessa koulutuksessa tärkeäksi, mutta sen systemaattinen kehittäminen ei vielä toteudu kaikissa organisaatioissa.
- Henkilöstöllä on keskimäärin 3,2 koulutuspäivää vuodessa
- 67 % henkilöstöstä on suorittanut kestävyysosaamisen vahvistamiseen kohdentuvan koulutuksen
Koska opetushenkilöstön tehtävänä on kouluttaa tulevaisuuden osaajia, tulisi heidän oman osaamisensa olla ajantasaista. 3,2 koulutuspäivällä vuodessa tätä on haastavaa saavuttaa yhteiskunnan monisyisessä murroksessa. Tämä näkyy myös opetuksessa: jos henkilöstön osaaminen ei ole riittävän vahvaa ja yhtenäistä, kestävyys jää helposti irralliseksi teemaksi eikä kytkeydy luontevasti osaksi ammattiosaamisen ydintä.
Työelämäyhteistyö ja kumppanuudet vahvistavat kestävyysosaamisen relevanssia
Kestävyysindikaattorien tulokset osoittavat, että työelämäyhteistyö on keskeinen kanava kestävyysosaamisen kehittämisessä.
- Työelämäpalautteen mukaan oppilaitokset edistävät kestävää kehitystä ja vastuullisuutta (keskiarvo noin 4,2/5)
- Työelämäpalautteen mukaan oppilaitos tarjosi työpaikkaohjaajalle tai mentorille riittävästi perehdytystä tutkinnon perusteiden kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kysymyksiin (keskiarvo noin 4,1/5)
Tulokset viittaavat siihen, että työelämä tunnistaa ja arvostaa ammatillisen koulutuksen roolia kestävyyden edistämisessä. Samalla ne kertovat, että yhteistyöllä on jo nyt merkittävä rooli kestävyysosaamisen kehittämisessä.
Kuitenkin yhteistyön systemaattisuudessa ja tavoitteellisuudessa on eroja. Kaikilla koulutuksen järjestäjillä ei vielä ole selkeitä rakenteita esimerkiksi sille, miten työelämäkumppaneita hyödynnetään kestävyysosaamisen kehittämisessä tai miten työelämän palautetta hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Tuloksista voidaan tulkita, että seuraava kehitysaskel on syventää työelämäyhteistyötä kestävyysteemassa siirtymällä yksittäisistä yhteistyömuodoista kohti tavoitteellisia ja pitkäjänteisiä strategisia kumppanuuksia, joissa kestävyysosaamista kehitetään yhdessä ja pitkäjänteisesti.
Hiilineutraalisuus etenee, mutta vaatii systemaattisuutta
Hiilineutraalisuuteen liittyvät indikaattorit tarkastelevat koulutuksen järjestäjien omia ympäristövaikutuksia ja niiden hallintaa.
- 68 % vastanneista koulutuksen järjestäjistä laskee hiilijalanjälkensä koko toiminnan osalta
- 82 % hiilijalanjälkeä laskevista huomioi laskennassa scopet 1, 2 ja 3
- 51 % vastanneista on määritellyt toimenpiteet hiilijalanjäljen vähentämiseksi
Samalla kuitenkin käy ilmi, että toiminta ei ole kaikilta osin systemaattista. Tuloksista voidaan päätellä, että hiilineutraalisuustyössä ollaan monin paikoin siirtymässä yksittäisistä teoista kohti kokonaisvaltaisempaa johtamista, mutta kehitys on vielä kesken. Tämä vaikeuttaa myös vaikuttavuuden arviointia, sillä ilman yhtenäisiä mittareita ja seurantaa on haastavaa osoittaa, miten organisaation toiminta aidosti vähentää päästöjä. 46 % vastanneista käyttää yhteistä VASKI-hankkeessa kehitettyä laskuria, jota päivitetään vuosittain Kartalla – På Kartan -hankkeessa. Yhteisen laskurin käyttö ja laskennan yhteiset linjaukset ja tulkinnat parantavat vertailukelpoisuutta ja laskentojen luotettavuutta.
Lopuksi
Ensimmäinen kestävyysindikaattorien tiedonkeruu osoittaa, että ammatillisessa koulutuksessa on vahva tahtotila edistää kestävyyttä – mutta työ on vielä kesken. Ammatillisen koulutuksen kentällä on riski eriytyä kestävyystyön edelläkävijöihin ja alkuvaiheen toimijoihin, ja juuri tässä kohtaa vertaisoppimisen, yhteistyön, yhteisten työkalujen ja henkilöstön osaamisen kehittämisen merkitys korostuu.
Yhteinen mittaristo tuo näkyväksi sekä vahvuudet että kehittämiskohteet, ja luo perustan systemaattiselle etenemiselle kohti kestävämpää ammatillista koulutusta. Tiedonkeruun muuttaminen velvoittavaksi lisäisi tulosten luotettavuutta ja vahvistaisi niiden roolia kehittämisen ohjausvälineenä. Kestävyysindikaattoreilla on vahvaa potentiaalia toimia päätöksenteon tukena ja kehittämisen kohdentamisessa laajastikin eri toiminnoissa ammatillisen koulutuksen kentällä. Kestävyysindikaattoreiden avulla voidaan kirkastaa ammatillisen koulutuksen roolia hiilineutraalin ja luonnon kantokyvyn rajoissa toimivan yhteiskunnan rakentajana.
Ammatillisen koulutuksen Kartalla – På Kartan kestävyysverkosto tukee ammatillisen koulutuksen järjestäjiä systemaattisen kestävyystyön kehittämisessä eri toimenpidepoluilla.
Tutustu tapahtumatarjontaamme (kartallaverkosto.fi)
Kaipaatko tukea kestävyystyössä? Ota yhteyttä (kartallaverkosto.fi)
Lue Opetushallituksen uutinen: Ammatillisen koulutuksen kestävyystyötä seurataan kestävyysindikaattoreiden avulla – ensimmäinen raportti julkaistu (oph.fi)