Hyppää sisältöön

Neuvottelukunnan oppilaitoksissa tapahtuu

Kestävän ammatillisen koulutuksen neuvottelukunta tukee Kartalla – På Kartan -hankkeen toimenpiteiden etenemistä ja jalkauttamista sekä osallistuu hanketoiminnan suunnitteluun. Hankkeen ensimmäisellä neuvottelukuntakaudella jäseniä ovat seuraavat oppilaitokset: Ammattiopisto Luovi, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Kainuun ammattiopisto, Keuda, Koulutuskuntayhtymä OSAO, Lounais-Hämeen Koulutuskuntayhtymä, Optima, Perho Liiketalousopisto, Sataedu, Savon koulutuskuntayhtymä, StadinAO ja Yrkesakademin i Österbotten. Tämän lisäksi työskentelyyn osallistuu hanketta koordinoiva Suomen ympäristöopisto SYKLI sekä hanketta rahoittava Opetushallitus.

Alkukaudella neuvottelukunta on kokoontunut kolme kertaa. Tapaamisisten tarkoituksena on edistää ja seurata ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartan (pdf-tiedosto) jalkauttamistyötä. Tapaamisissa onkin keskusteltu neuvottelukuntalaisten kestävyystyön kuulumisista, verkoston tilanteesta, syksyn menneistä koulutuksista sekä ensi vuoden koulutustarjonnasta. Lisäksi on käyty läpi ja suunniteltu vertaisvierailumallia, hankkeen edustamista, tulevia tapahtumia ja viestin viemistä eri verkostoihin.

Neuvottelukunta on työskentelyn alussa sopinut, että toiminnassa pyritään läpinäkyvyyteen ja siitä viestitään verkostolle. Tästä blogista voitkin lukea, missä neuvottelukunnan jäsenoppilaitokset menevät kestävyystiekartan painopistealueiden edistämisessä.

Johtaminen ja toimintakulttuuri

Neuvottelukunnan oppilaitoksissa tunnistetaan järjestelmällisen kestävyystyön tärkeys. Keudassa vastuullisuus on nyt sijoitettu kuntayhtymän johtamisen alle, mikä antaa vastuullisuustyölle merkittävää tukea. Sataedussa on hyväksytty uusi strategian toimeenpano-ohjelma, jossa kestävyyden eri osa-alueet ovat vahvasti esillä. Lisäksi Sataedu on kartoittanut kestävyystyön etenemistä kestävyystiekartan itsearviointityökalun avulla.

OSAO:n uusi strategia 2030 julkistettiin henkilöstöjuhlassa 29.11. Kestävä ja vastuullinen toiminta on yksi strategisista tavoitteista. Lisäksi ekologinen kestävyys ja vastuullisuus on tunnistettu priorisoiduiksi muutosvoimiksi.

Monien neuvottelukunnan oppilaitosten kestävyystyötä ohjaa OKKA-sertifiointi (koulujaymparisto.fi). Sakkyssa vastuullisuustyötä ohjaa kestävän kehityksen OKKA-sertifiointi ja Reilu Sakky –vastuullisuusohjelma (pdf-tiedosto), jonka seurantaan ollaan kehittämässä parhaillaan vastuullisuusmittaristoa raportointijärjestelmä Rapsaan (PowerBI). Käynnissä on myös tiedonkeräys vuonna 2024 tehdyistä toimenpiteistä ja tuloksista sekä hiilijalanjäljen laskemista varten. Tulokset julkaistaan vastuullisuusraportissa osana tilinpäätöstä.

Gradian kestävän tulevaisuuden kehittämisohjelma, Green Book (pdf-tiedosto), on päivitetty vuosille 2024–2027. Tavoitteena on kädenjäljen vahvistaminen, hiilineutraalius, luontopositiivisuus ja henkilöstön kestävyysosaamisen parantaminen. Näihin tavoitteisiin on asetettu askelmerkit kolmen vuoden välein. Ykkösprioriteettina on OKKA-sertifiointien jatkaminen siten, että koko Gradia on sertifioitu vuoteen 2027 mennessä.

KAOn kaikki koulutusalat on OKKA-sertifioitu. KAOlla tehdään seuraava OKKA-itsearviointi ja ulkoinen auditointi syksyllä 2025. Useat oppilaitokset ovat aktiivisesti mukana erilaisissa sertifiointi- ja arviointiprosesseissa. Myös Keuda, OSAO ja Perho ovat edistäneet OKKA-sertifiointiaan tai sen toimenpiteitä syksyllä 2024. Sertifiointiprosessit sisältävät muun muassa itsearviointeja ja henkilöstön koulutuksia.

OSAOssa on aloitettu OKKA-säätiön sertifikaattiin tähtäävä prosessi. Itsearviointiryhmien keskustelut on käyty alkutalvesta. Perhossa työskennellään parhaillaan OKKA-sertifioinnin parissa ja tehdään viimeisiä itsearviointeja sertifikaatin uusimista varten. Stadin AO:ssa on toteutettu OKKA-sertifioinnin auditointi syyskuussa 2024. Sertifiointia varten on tehty runsaasti toimia viimeisten parin vuoden aikana, kuten henkilöstön koulutuksia ja kestävän tulevaisuuden ohjelman toteuttamista.

Pedagogiset ratkaisut ja oppimisympäristöt

Kestävyyden tai vastuullisuuden osaamislupausmalli on käytössä monessa neuvottelukunnan oppilaitoksessa. Kestävän tulevaisuuden osaamislupaukset ovatkin toimiva tapa viedä kestävyyttä alakohtaiseen pedagogiseen suunnitteluun ja käytäntöihin. Perhossa on tänä vuonna tehty aloille osaamislupaukset pohjautuen kestävyysosaamisen pedagogisiin linjauksiin. Myös OSAO:ssa tutkintojen kestävyysosaamislupaukset alkavat valmistua ja tavoitteena on julkaista ne nettisivuilla piakkoin. Esimerkiksi Sakkyssa, Sataedussa ja LHKK:ssa osaamislupaukset on tehty jo aiemmin. KAOlla on tehty osaamislupauksia yhtä aikaa opetuksen toteuttamissuunnitelmien kanssa. Osaamislupaustyöskentelyä jatketaan KAOlla vuonna 2025, jotta lopuillekin koulutusaloille saadaan tehtyä kestävän tulevaisuuden osaamislupaukset.

Sataedussa on avattu uusi kiertotalouden oppimisympäristö KIEPPI (sataedu.fi), joka on herättänyt laajaa kiinnostusta. Kävijöitä on ollut alueen maakuntajohtajasta, kansanedustajista ja yritystoimijoista opiskelijaryhmiin. Vieraiksi ovat tulossa myös muun muassa AMKEn väki ja tuleva työministeri Matias Marttinen.

OSAOssa kehitetään digitaalisia oppimisympäristöjä ja edistetään uusien energiamuotojen käyttöönottoa yhteistyöhankkeissa ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. RoboSoteLabissa (osao.fi) rakennetaan tuetun asumisen hoitokoti- ja sairaala-oppimisympäristöjä, joissa on robotteja ja älyteknologiaa. VISIOK-hankkeessa (osao.fi) luodaan oppimisympäristöjä kestävän sisälogistiikan, metsätalouden ja vaihtoehtoisten käyttövoimien hyötyajoneuvojen huolto- ja kunnossapidon koulutukseen.

Henkilöstön osaaminen ja ammatti-identiteetti

Monissa kyselyissä ja tutkimuksissa on todettu, että henkilöstön kestävyysosaamisen taso on usein pullonkaula organisaation kestävyyden edistämisessä. Siksi henkilöstön kestävyysosaamisen tason nosto on yksi vaikuttavimpia keinoja siirtyä kohti kestävää tulevaisuutta. Käytännössä monissa oppilaitoksissa tämä tarkoittaa henkilöstön osaamisen arviointia ja suunnitelmallista koulutusta. Koulutus ei ole vain tiedon kartuttamista, vaan tärkeää on saada henkilöstä itse pohtimaan ja oivaltamaan asioita. Oivalluttamisen apuna toimivat esimerkiksi erilaiset haastekampanjat. OSAO:ssa lokakuussa päättyneessä keke-haastekampanjassa tehtyjä henkilökohtaisia keke-lupauksia (osao.fi) kertyi yli 300.

Oppilaitoksessa voidaan tehdä osaamisen kehittämistä koskevia linjauksia, joista osa koskee koko henkilöstöä ja osa tiettyä ryhmää, kuten koulutusjohtajia tai alan keke-vastaavia. Optimassa henkilöstön osaamissuunnitelmat ja kestävyysosaaminen on sisällytetty vuoden 2025 tulos- ja suoritustavoitteisiin. Esimerkiksi Sataedussa koko henkilöstön suoritettavissa on Ammattilaisen kädenjälki Johdanto kestävään kehitykseen -verkkokurssi (kadenjalki.fi). Lisäksi henkilöstölle on järjestetty tukiwebinaareja verkkokurssin suorittamisen sparraamiseksi.

OKKA-sertifikaattiprosessiin kuuluu monella vahvasti myös henkilöstön osaamisen kehittäminen. Stadin AO:ssa osaamisen kehittämiseen on kuulunut esimerkiksi ekotukitoiminnan koulutuksia ja ympäristökasvatuksen EAT:n (sykli.fi) suorittamista. KAOlla henkilöstö on suorittanut Ammattilaisen kädenjälki-verkkoalustalla Johdanto kestävään kehitykseen-verkkokurssin.

Kumppanuudet

Neuvottelukuntalaisista moni on aktiivisesti mukana Opetushallituksen pilotissa, jossa testataan Valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartan toimeenpanon indikaattoreita (oph.fi). Esimerkiksi Sataedussa ja Perhossa on kerätty tietoa kestävyysindikaattorien pilotointia varten.

Sataedusta tehtiin lokakuussa tutustumisvierailu Vilnan VESKiin, joka on palkittu maan edistyksellisemmäksi oppilaitokseksi kestävän kehityksen teemoissa. Vilnassa esiteltiin vastavuoroisesti myös Suomen ammatillisen koulutuksen kestävyystyötä, muun muassa Kartalla – På Kartan –hanketta edeltänyttä VASKI-hankekokonaisuutta (vaski.info).

KAO osallistuu Nordplus-rahoitteiseen Young Sustainability Messengers -hankkeeseen (kao.fi), jossa on KAOn lisäksi kolme muuta oppilaitosta. Yhteistyöoppilaitokset ovat Kuressaare Regional Training Centre Virosta, Riga Style and Fashion Technical School Latviasta sekä Klaipeda Vocational School of Tourism Liettuasta. Hankkeen keskeisenä teemana on kestävä kehitys ja siitä viestiminen. Hankkeen aikana järjestetään vuorotellen työpajaviikkoja, joissa opiskelijat ja henkilöstö eri maista tapaavat, oppivat toisiltaan ja kehittävät kestävän kehityksen viestinnän taitoja. Seuraava työpajaviikko järjestetään Kajaanissa kesäkuussa 2025. Viikon teema on silloin metsien ja luonnon monimuotoisuus sekä metsien kestävä käyttö.

Monessa oppilaitoksessa kumppanuudet saavat resursseja ja vauhtia erilaisista hankkeista. Ammatillisen koulutuksen kestävyysverkosto (kartallaverkosto.fi) tarjoaa hyvän väylän löytää uusia kumppaneita ja ideoida yhteishankkeita!

Hiilineutraalius

Neuvottelukunnan oppilaitoksista moni laskee hiilijalanjälkensä. Entistä useampi muodostaa myös päästövähennyspolkuja ja suunnittelee järjestelmällisesti hiilijalanjälkensä pienentämiseen tähtääviä toimia.

Luovin hiilijalanjälki vuodelta 2023 on laskettu ja sen pienentämisen toimenpiteitä ideoidaan henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Esihenkilöt toteuttavat käsittelyn tiimiensä kanssa ja opiskelijoiden kanssa käsittelyn toteuttavat ryhmävastaavat.

Myös Perhossa on viimeistelty vuoden 2023 hiilijalanjälkilaskentaa ja tehty siihen liittyvää päästövähennyspolkua.

Tutustu neuvottelukunnan oppilaitosten kestävyystyöhön paikan päällä

Tässä blogissa olemme tehneet näkyväksi Kartalla – På Kartan -hankkeen neuvottelukuntaoppilaitosten kestävyystyön toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Lisäksi verkoston jäsenet -sivuilla (kartallaverkosto.fi) voit tutustua kaikkien verkostoon sitoutuneiden oppilaitosten kestävyystyöhön.

Toisilta oppiminen kannattaa! Tietokorttien lisäksi vertaisjakaminen ja vierailut ovatkin hyvä tapa löytää omaan oppilaitokseen sopivia tapoja edistää kestävyyttä. Kartalla – På Kartan -hanke tukee oppilaitosten vierailuja neuvottelukunnan oppilaitoksiin. Tästä vertaisvierailumallista voit lukea lisää seuraavassamme blogissamme, joka ilmestyy 17.1.2025.

Tervetuloa mukaan verkoston jäseneksi (kartallaverkosto.fi). Jäsenenä voitte tehdä omaa kestävyystyötänne näkyväksi eri sidosryhmille. Jos kaipaatte tukea ja apua kestävyystyön käynnistämisessä ja tietokortin täyttämisessä, oppilaitoskohtaista tukea saa hankkeen koordinaatioryhmältä. Ota yhteyttä: tiina.taipale@sykli.fi


Tämän tekstin työstämisessä on käytetty Copilot-tekoälysovellusta. Copilotia on pyydetty muokkaamaan alkuperäisiä tekstejä blogitekstin muotoon ja ryhmittelemään eri oppilaitosten vastauksia teemojen alle.


Viimeisimmät artikkelit