Ammatillista koulutusta kohti kestävyyttä ohjaa yhdessä muodostettu Ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartta. Kestävyystyössä edistymistä seuraa Opetushallituksen rahoittama Ammatillisen koulutuksen kestävyysverkosto Kartalla På Kartan. Seurannan työkaluna toimii ammatillisen koulutuksen kestävyyden itsearvointikysely.
Itsearviointikausien 2023–2024 ja 2024–2025 tulokset on nyt julkaistu
Ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartan mukaisen kestävyystyön edistymistä on seurattu itsearviointikyselyllä ensimmäisen kerran VASKI-hankkeen lopulla (lokakuu 2023 – tammikuu 2024) ja uudelleen vuoden päästä osana Kartalla – På Kartan ja Strapetsi-hankkeita (lokakuu 2024 – maaliskuun loppu 2025).
Ensimmäisellä itsearviointikierroksella kyselyyn vastasi 61 oppilaitosta. Toisella itsearviointikierroksella vastauksia saatiin 42 oppilaitoksesta.
Itsearviointikyselyllä arvioidaan oppilaitoksen kestävyystyön tasoa suhteessa ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartan painopistealueiden toimenpidepolkuihin. Painopistealueet ovat:
- Johtaminen ja toimintakulttuuri
- Pedagogiset ratkaisut ja oppimisympäristöt
- Henkilöstön osaaminen ja ammatti-identiteetti
- Yhteiskuntaa uudistavat kumppanuudet
- Hiilineutraalius 2035 – Kohti luontopositiivisuutta
Oppilaitokset arvioivat tilannettaan suhteessa toimenpidepolun väittämiin asteikolla 1) puuttuva 2) alkava 3) kehittyvä 4) edistynyt.
Oppilaitokset tekevät yhä järjestelmällisempää kestävyystyötä – onko ammatillisen koulutuksen rooli kestävyyssiirtymässä alitunnistettu?
Potentiaali kestävyyssiirtymän edistämiseen ammattiosaamista vahvistamalla on ammatillisen koulutuksen toimijoiden parissa jo hyvin tunnistettu. Tämä näkyy siinä, että jälkimmäisellä itsearviointikaudella yhä useampi oppilaitos kertoo olevansa kehittyvällä tai edistyneellä tasolla ymmärryksessä kestävän tulevaisuuden rakentamisen tärkeydestä sekä kestävyyden integroinnissa osaksi oppilaitoksen strategiaa ja johtamista. Lisäksi monet oppilaitokset ovat jo panostaneet erilaisiin kestävän tulevaisuuden, esimerkiksi kiertotalouden, oppimisympäristöjen rakentamiseen tai uudenlaisiin pedagogisiin ratkaisuihin.
Vihreässä siirtymässä tarvittavasta osaamisesta puhuttaessa korostuu usein korkeakoulutettujen asiantuntijoiden työ. Eri alojen ammattiosaajat ovat kuitenkin keskeisessä roolissa kestävän elämäntavan tuomisessa osaksi ihmisten arkea: ruokailuja, liikkumista, asumista, matkailua tai päivittäisiä ostoksia. Tämä saa kysymään, onko ammatillisen osaamisen ja koulutuksen rooli kestävyyssiirtymässä alitunnistettu?
Tunnistettu pullonkaula on henkilöstön osaamisen kehittäminen – toimia puuttuu myös päästövähennyspolkujen muodostamiseksi
Yleisesti tunnistettu pullonkaula kestävyyden edistämisessä on henkilöstön osaamisen taso ja sen kehittäminen. Opetussisällöt eivät voi uudistua, jos opettajakunnalla ei ole osaamista tarkastella opettamansa alan roolia kestävyyssiirtymässä. Itsearviointien tulosten mukaan henkilöstön kestävyysosaamisen arviointi ja varmistaminen on useimmissa oppilaitoksissa vasta alkavalla tasolla.
Kaikkien oppilaitosten johdossakaan kestävyystyön arvoa ei vielä ole tunnistettu. Tästä kertoo se, että yli puolet suomalaisen ammatillisen koulutuksen järjestäjistä ei vielä ole sitoutunut kestävyystiekartan yhteisiin tavoitteisiin. Lisäksi vasta pieni osa oppilaitoksista on muodostanut päästövähennyspolkunsa, vaikka hiilineutraalius on yksi kestävyystiekartan keskeisimmistä tavoitteista.