Hyppää sisältöön

Ostospäätös on myös päätös tulevaisuudesta 

Kun ostamme tietokoneen, keittiölaitteen tai lounaan raaka-aineet, katsomme helposti ensimmäiseksi hintaa. Se on ymmärrettävää: rahaa on rajallisesti, ja sille pitää saada vastinetta. Mutta hintalappu kertoo vain osan tarinasta. Hankinnan mukana valitsemme myös energiankulutusta, materiaalien käyttöä ja tuotantotapoja. Siksi vastuullisuus ei voi olla ostoslistan viimeinen lisähuomautus. 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda tarjoaa tästä käytännön esimerkin. Kymmenessä toimipisteessä toimivan ammatillisen koulutuksen järjestäjän arjessa tarvitaan niin työvälineitä, ajoneuvoja kuin elintarvikkeitakin. Näissä hankinnoissa kestävyyden pitäisi näkyä jo ennen ostopäätöstä, ei vasta silloin, kun tavara on käytössä tai päätymässä jätteeksi. 

Keudan hankintaohjeessa ympäristövaikutukset otetaan huomioon jo valmisteluvaiheessa. Hankittavilta tuotteilta voidaan edellyttää energiatehokkuutta tai tiettyä päästöluokkaa, kotimaisuutta tai kiertotalousmateriaaleja, tuotteesta riippuen. Puitesopimusten kilpailutuksissa tarjoajilta vaaditaan dokumentoitua laatu- tai ympäristöohjelmaa tai vastaavaa omavalvontasuunnitelmaa sekä vähimmäistoimia energiatehokkuuden, jätteiden ja hiilijalanjäljen hallintaan. Toistuvia hankintoja kootaan yhteisiin sopimuksiin ja tilauksia keskitetään. Vastuullisuus tarvitsee siis hyvien aikomusten rinnalle yhteiset pelisäännöt. 

Oleellista on myös kysyä, mitä toimittajan ympäristölupaus tarkoittaa käytännössä. Keudassa ympäristöohjelmaa käytetään tarjousten laatuvertailussa aina, kun se on mahdollista. Parhaat pisteet edellyttävät sitovia tavoitteita, selkeitä mittareita ja ulkopuolista arviointia. Pelkkä vakuutus vastuullisuudesta ei silloin riitä. Tämä on hyvä periaate kenelle tahansa ostajalle: lupauksen arvo kasvaa, kun sen toteutumista voidaan seurata.  

Työ ei silti ole valmis. Keudan seuraaviin kehitysaskeliin kuuluvat yhteiset kriteeripohjat sekä eri hankintaryhmille sovittavat vaatimukset ja niiden todentamistavat. Tietohallinnon hankintojen kestävyyskriteerejä työstetään parhaillaan. Myös ajoneuvojen, työkoneiden ja -laitteiden sekä media- ja taidealan hankintojen käytäntöjä kehitetään. Yksi tarkasteltava keino on vuokraus. Olennaista ei ole vain se, mitä hankitaan, vaan myös se, miten tarvittava väline saadaan käyttöön ja miten sitä käytetään. 

Hankinnan vaiheiden kuvaaminen voi kuulostaa hallinnolta, joka on kaukana tavallisesta arjesta. Juuri yhteinen toimintatapa kuitenkin auttaa muuttamaan tavoitteet päätöksiksi. Kun vastuut ja valmistelun vaiheet ovat selvillä, kestävyyttä ei tarvitse keksiä jokaisen ostoksen kohdalla uudelleen. Periaatteiden todellinen testi tulee silti vastaan siellä, missä tavaroita ja palveluita käytetään. 

Case Keudan opiskelijaravintoloiden hankinnat

Keudan opiskelijaravintoloissa tämä testi toistuu päivittäin noin 2 000 valmistettavana annoksena. Yhdeksän ravintolan kokonaisuudessa raaka-ainevalinnat eivät ole pieni sivuasia. Samalla on huolehdittava ruoan ravitsemuksellisesta laadusta, toimitusvarmuudesta ja kustannuksista. Kestävä lounas ei synny yhdellä tempulla, vaan pitkäjänteisellä suunnittelulla. Ravintolapalveluissa tavoitteita ja kehittämistoimia määritellään omassa ympäristöohjelmassa neljän vuoden jaksoille. 

Taustalla on paljon sellaista, mitä ruokailija ei näe. Keuda hyödyntää mahdollisuuksien mukaan Hanselin yhteishankintoja, ja elintarvikkeiden tavarantoimittajana on Kespro. Tuotannonohjausjärjestelmä, kuuden viikon kiertävä ruokalista ja kouluruokasuositukset ohjaavat kokonaisuutta. Ruokalista onkin samalla hankintasuunnitelma: sen avulla päätetään etukäteen, mitä keittiöön tilataan ja mitä lautaselle lopulta päätyy. 

Lautasella muutos näkyy konkreettisesti. Keudassa suositaan kotimaisia ja sesongin mukaisia raaka-aineita. Elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 67 prosenttia vuonna 2025, ja tavoite on 75 prosenttia vuoteen 2028 mennessä. Punaisen lihan määrää on vähennetty lähes 60 % vuodesta 2021, kokoliha poistettu listalta ja sika-nautajauhelihaa on pääsääntöisesti korvattu broileri-nautajauhelihalla. Kasvisruokaa on monipuolistettu ja kotimaiset härkäpavut ja herneproteiinit korvaavat soijaa ja linssejä, kaura puolestaan riisiä kotimaisuuden nimissä. Myös luomutuotteiden käyttöä kasvatetaan. Kyse ei siis ole vain puheesta, vaan resepteistä ja tilausriveistä. Keudan luomutuotteita auditoidaan säännöllisesti, ja olemme luomuportaalla 4. 

Vastuu ei pääty ruoan raaka-aineisiin eikä laitteen ostamiseen. Keudan keittiöissä laitteiden energiatehokkuuden rinnalla huomioidaan vuosittaiset huollot. Astianpesukoneiden annostelijat tarkastetaan ja säädetään vähintään kerran vuodessa kulutuksen pitämiseksi alhaisena. Peruspesuissa käytetään kuumahöyrypesuria, ja siivouksessa pyritään mahdollisimman vähäiseen kemikaalien käyttöön. Nämä eivät ehkä ole näyttävimpiä vastuullisuustekoja, mutta juuri arkisten käytäntöjen varaan pitkäjänteinen työ rakentuu. 

Lopuksi tarvitaan tietoa siitä, mihin valinnat johtavat. Keudassa seurataan hankintojen hiilijalanjälkeä Hanselin Hankintapulssilla ja elintarvikkeiden päästöjä Kespron laskurilla. Lisäksi tarkastellaan muun muassa kotimaisuusastetta, luomun osuutta, tavarantoimituksia, hävikkiä, resurssien käyttöä ja taloudellisia vaikutuksia. Mittarit eivät itsessään tee hankinnoista kestäviä. Ne auttavat kuitenkin näkemään, vievätkö päätökset oikeaan suuntaan. 

Kestävä hankinta ei ole yksittäinen vihreäksi nimetty tuote, vaan ketju valmistelusta käyttöön ja seurantaan. Siksi hinnan rinnalle tarvitaan toinenkin kysymys: millaista tulevaisuutta tällä ostoksella rakennetaan? 


Kirjoittaja: Jenna Kauppi, Keskiuudenmaan koulutusyhtymä Keuda

Viimeisimmät artikkelit